tiistai 18. helmikuuta 2014

4. Markkinoinnin uudet tuulet


Markkinointisuunnitelman laatimiseen on monta erilaista tekotapaa ja näkökulmaa. Sen tekemiseen ei ole olemassa mitään yhtä yleistä keinoa, mutta tiettyjä peruselementtejä siinä tulee olla.

Yksi tapa tehdä markkinointisuunnitelma on noudattaa SOSTAC -metodia. Se on P.R. Smithin kymmenen vuoden uurastuksen tulos. Malli on tarkoituksella erittäin yksinkertainen, eikä sen sisäistämiseen vaadita paljoa aikaa.

SOSTAC -mitä se tarkoittaa?

S = Situation Analysis

Eli missä mennään. Sen tulisi olla arvio mm. viimeaikaisista myynneistä, markkinaosuuksista ja kannattavuuksista.

O = Objektives

Tämän jälkeen tulisi määrittää mahdollisimman tarkka tavoite. Tavoitteen olisi hyvä noudattaa SMART -mallia (Specific, Measurable, Actionable, Realistic, Time specific).

S = Strategy

Strategia tiivistää sen, miten tavoitteisiin päästään. Strategian rakentamiseen on jälleen malli: STOP & SIT (Segmentation, Target markets, Objectives, Positioning & Stages, Integration, Tools).

T = Tactics

Valitut taktiikat on strategia yksityiskohtaisesti. Valitaan kampanjaan toimivimmat markkinoinnin työkalut.

A = Action

Tässä kohtaan pohditaan miten valitut taktiikat toimeenpannaan käytännössä. Tällöin tarvitaan yksityiskohtaista projektisuunnitelmaa, jotta tavoitteisiin päästään annetussa aikataulussa.

C = Control

Kuten aina kaikesta pitää olla esimiehellä kontrolli, jotta asiat menevät suunnitelmien mukaan. Tässä osassa selvitetään kuinka suunnitelmaa seurataan, mitataan ja kontrolloidaan.

SOSTAC -menetelmää voidaan soveltaa myös yrityksen muihin suunnitelmiin.

Jokaiseen suunnitelmaan tulee myös lisätä tarvittavat resurssit, jotka voidaan osoittaa 3M -mallilla.
  1. Men / women (työvoima)
  2. Money (budjetti)
  3. Minutes (aika)

Kuinka internet on muuttanut markkinointia?

Uskoisin, että markkinoinnin perusperiaatteet ovat pitäneet vuosien saatossa arvonsa. Philip Kotlerin kirjojen vanhempiakin painoksia kehotetaan vielä lukemaan. Markkinoinnin muutokset näkyvät enemmän käyttäytymisessä. Tämä näyy siinä, että isot monikansalliset yritykset ovat usein olleet ongelmissa uusien markkinointikanavien myötä. Byrokratia tekee yrityksistä liian kankeita reagoimaan hetkeen, jolla voi olla suurempaa mainosarvoa kuin mainoksella televisiossa. 

Aikaisemmin ei tarvinnut kyseenalaistaa sitä, että yrityksessä omat osastot hoitavat markkinoinnin, joka on tiukasti sidottu budjettiin. Markkinointikampanja etenee sille asetetussa aikataulussa, joka voi kestää useita kuukausia. Mainoksia on tehty isolla budjetilla ja pääasiassa on ollut mahdollisimman suuri näkyvyys mm. televisiossa ja lehtien etusivuilla. Nämä eivät sähköistyvässä maailmassa ole kovin relevantteja mainoskanavia 

Nykyään yritykset, jotka eivät ole lähteneet muuttamaan markkinointistrategiaansa ovat monesti mainonnassa erittäin kömpelöitä. Pieni yritys tehokkaalla nettikampanjalla voi pienelläkin panoksella saada itselleen näkyvyyttä yhtä lailla kuin iso yritys. Enään mainosnäkyyvyyttä ei saa vain isolla rahalla. Internetin myötä on vahvistunut kulttuuri, jossa kokoajan ollaan vuorovaikutuksessa. Pienemmät yritykset pärjäävät usein tässä kilpailussa isompia paremmin. Vuorovaikutuksella on tärkeä vaikutus yrityksen ja asiakkaan väliseen luottamukseen. Tehokkaalla nettinäkyvyydellä voidaan saavuttaa asiakasuskollisuutta ja sitä myötä saada kanta-asiakkuuksia. 

Nurja puoli tässä on se, että esimerkiksi kaikki vanhat ihmiset eivät ole internetissä. Pelkällä nettiä painottavalla mainonnalla ei välttämättä saavuteta kaikkia potentiaalisia asiakasryhmiä. Esimerkiksi ravintolalle monesti parempia asiakkaita ovat maksukykyiset eläkeläiset kuin nuoremmat ihmiset, joilla on ura vasta alkamassa ja mahdollisesti peiniä lapsia. Energia menee arjen pyörittämiseen.

Monilla eläkeläisillä puolestaan on aikaa ja rahaa käytettävissä ja he kaipaavat tunnelmallisia helposti saavutettavia paikkoja, jossa voi nauttia hyvästä seurasta, ruoasta ja juomasta. Enään ei ole kiire hoitamaan pieniä lapsia tai viimeistelemään työasioita. Nämä ihmiset eivät kuitenkaan internetin kautta saa tietoa yrityksestä. Keskustelin asiasta eläkkeellä olevan ravintoloitsijan kanssa ja hän sanoi, että puskaradio on toistaiseksi tehokkain tapa saavuttaa eläkkeellä olevia maksukykyisiä asiakasryhmiä.

Lähde: Smith, P.R. & Taylor, J. 2004. Marketing communications. An Integrated Approach. 4th Edition. Kogan Page Limited. United Kingdom.

1 kommentti: