Markkinointisuunnitelman laatimiseen on
monta erilaista tekotapaa ja näkökulmaa. Sen tekemiseen ei ole
olemassa mitään yhtä yleistä keinoa, mutta tiettyjä
peruselementtejä siinä tulee olla.
Yksi tapa tehdä
markkinointisuunnitelma on noudattaa SOSTAC -metodia. Se on P.R.
Smithin kymmenen vuoden uurastuksen tulos. Malli on tarkoituksella erittäin
yksinkertainen, eikä sen sisäistämiseen vaadita paljoa aikaa.
SOSTAC -mitä se tarkoittaa?
S = Situation Analysis
Eli missä mennään. Sen tulisi olla
arvio mm. viimeaikaisista myynneistä, markkinaosuuksista ja
kannattavuuksista.
O = Objektives
Tämän jälkeen tulisi määrittää
mahdollisimman tarkka tavoite. Tavoitteen olisi hyvä noudattaa
SMART -mallia (Specific, Measurable, Actionable, Realistic, Time
specific).
S = Strategy
Strategia tiivistää sen, miten
tavoitteisiin päästään. Strategian rakentamiseen on jälleen
malli: STOP & SIT (Segmentation, Target markets, Objectives,
Positioning & Stages, Integration, Tools).
T = Tactics
Valitut taktiikat on strategia
yksityiskohtaisesti. Valitaan kampanjaan toimivimmat markkinoinnin työkalut.
A = Action
Tässä kohtaan pohditaan miten valitut
taktiikat toimeenpannaan käytännössä. Tällöin tarvitaan
yksityiskohtaista projektisuunnitelmaa, jotta tavoitteisiin päästään
annetussa aikataulussa.
C = Control
Kuten aina kaikesta pitää olla
esimiehellä kontrolli, jotta asiat menevät suunnitelmien mukaan.
Tässä osassa selvitetään kuinka suunnitelmaa seurataan, mitataan
ja kontrolloidaan.
SOSTAC -menetelmää voidaan soveltaa
myös yrityksen muihin suunnitelmiin.
Jokaiseen suunnitelmaan tulee myös
lisätä tarvittavat resurssit, jotka voidaan osoittaa 3M
-mallilla.
- Men / women (työvoima)
- Money (budjetti)
- Minutes (aika)
Kuinka internet on muuttanut
markkinointia?
Uskoisin, että markkinoinnin
perusperiaatteet ovat pitäneet vuosien saatossa arvonsa. Philip
Kotlerin kirjojen vanhempiakin painoksia kehotetaan vielä lukemaan. Markkinoinnin
muutokset näkyvät enemmän käyttäytymisessä. Tämä näyy siinä,
että isot monikansalliset yritykset ovat usein olleet ongelmissa
uusien markkinointikanavien myötä. Byrokratia tekee yrityksistä
liian kankeita reagoimaan hetkeen, jolla voi olla suurempaa mainosarvoa kuin mainoksella televisiossa.
Aikaisemmin ei tarvinnut
kyseenalaistaa sitä, että yrityksessä omat osastot hoitavat
markkinoinnin, joka on tiukasti sidottu budjettiin.
Markkinointikampanja etenee sille asetetussa aikataulussa, joka voi kestää useita kuukausia. Mainoksia on tehty isolla budjetilla ja pääasiassa
on ollut mahdollisimman suuri näkyvyys mm. televisiossa ja lehtien
etusivuilla. Nämä eivät sähköistyvässä maailmassa ole kovin relevantteja mainoskanavia
Nykyään yritykset, jotka eivät
ole lähteneet muuttamaan markkinointistrategiaansa ovat monesti mainonnassa
erittäin kömpelöitä. Pieni yritys tehokkaalla nettikampanjalla
voi pienelläkin panoksella saada itselleen näkyvyyttä yhtä lailla
kuin iso yritys. Enään mainosnäkyyvyyttä ei saa vain isolla
rahalla. Internetin myötä on vahvistunut kulttuuri, jossa kokoajan
ollaan vuorovaikutuksessa. Pienemmät yritykset pärjäävät usein
tässä kilpailussa isompia paremmin. Vuorovaikutuksella on tärkeä vaikutus yrityksen ja asiakkaan väliseen luottamukseen. Tehokkaalla nettinäkyvyydellä voidaan saavuttaa asiakasuskollisuutta ja sitä myötä saada kanta-asiakkuuksia.
Nurja puoli tässä on se, että esimerkiksi kaikki vanhat ihmiset eivät ole internetissä. Pelkällä nettiä painottavalla mainonnalla ei välttämättä saavuteta kaikkia potentiaalisia asiakasryhmiä. Esimerkiksi ravintolalle monesti parempia asiakkaita ovat maksukykyiset eläkeläiset kuin nuoremmat ihmiset, joilla on ura vasta alkamassa ja mahdollisesti peiniä lapsia. Energia menee arjen pyörittämiseen.
Monilla eläkeläisillä puolestaan on aikaa ja rahaa käytettävissä ja he kaipaavat tunnelmallisia helposti saavutettavia paikkoja, jossa voi nauttia hyvästä seurasta, ruoasta ja juomasta. Enään ei ole kiire hoitamaan pieniä lapsia tai viimeistelemään työasioita. Nämä ihmiset eivät kuitenkaan internetin kautta saa tietoa yrityksestä. Keskustelin asiasta eläkkeellä olevan ravintoloitsijan kanssa ja hän sanoi, että puskaradio on toistaiseksi tehokkain tapa saavuttaa eläkkeellä olevia maksukykyisiä asiakasryhmiä.
Lähde: Smith, P.R. & Taylor, J. 2004. Marketing communications. An Integrated Approach. 4th Edition. Kogan Page Limited. United Kingdom.
Lähde: Smith, P.R. & Taylor, J. 2004. Marketing communications. An Integrated Approach. 4th Edition. Kogan Page Limited. United Kingdom.
Hyvä artikkeli, mutta vastasiko se tehtävän kysymykseen?
VastaaPoista